Blogi

Torstai, Helmikuu 28, 2019, 08:13

Tiedon hankkiminen ja päätöksenteon pohjaaminen faktatiedolle on tärkeää. Useimmista asioista on saatavilla tietoa tutkimusten ja tilastojen muodossa ja niiden hyödyntäminen päätöksenteossa mahdollistaa tasapuolisen ja luotettavan lopputuloksen. Tosin tutkimus yksin ei tarkoita vielä mitään. Tietoa on osattava käsitellä ja analysoida. Hyvä esimerkki on IPCC-ilmastoraportti. Siinä erilaisia tutkimustuloksia on käyty läpi ja lähteistä ja tutkimusmetodeista riippuen näytön vahvuus on myös arvioitu. Samoin hyvä esimerkki tutkitun tiedon hyvästä soveltamisesta on Duodecimin Käypä hoito -suositukset, joissa taustalla on arvioitu tutkimustieto ja huomioitu, miten vahvaa saatu tutkimusnäytö aiheesta tällä hetkellä on.

Tieto on mielenkiintoinen asia. Nykypäivän sosiaalisen median maailmassa kuka tahansa saattaa julistautua asiantuntijaksi ja vaikka Facebook-postauksessa kirjoitettu väite voidaan rinnastaa tietoon. Etenkin sosiaalisessa mediassa olevia väitteitä pitää arvioida kriittisesti. Lähdekritiikki on yksi osa tiedon käsittelyä ja nykypäivänä entistä tärkeämpää. Tiedon ja tutkimusten läpinäkyvyys ja sen ymmärtäminen, että tieto kehittyy koko ajan tutkimuksen myötä, on tärkeää kokonaisuuksien hahmottamisessa.

Absoluuttista tietoa ei ole olemassa, mutta vertaisarviointi ja tutkitun tiedon julkaisukulttuuri on parasta mitä meillä tällä hetkellä on käytettävissä. Esimerkiksi lääketieteessä sanotaan, että 90 prosenttia tiedosta muuttuu 10 vuodessa. Kyseessä on siis kehitysprosessi, jossa lisääntynyt tieto kehittää ja muokkaa aiempia käsityksiä. Tutkimusharhat pitää tuntea ja arvioida sitä kautta näytön vahvuutta. Mielestäni näyttöön ja tutkimukseen perustuvaa tietoa pitäisi hyödyntää entistä enemmän ja avoimemmin poliittisen päätöksenteon tukena.


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Created with Woo®
Copyright (c)2017, All Rights Reserved.